Rakentamisen hiilijalanjälki – miten sitä hallitaan?

Hiilijalanjälki on yksi keskeisistä Realaizerin ominaisuuksista. Simuloidun rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki mahdollistaa rakentajille tehokkaan keinon asettaa ja saavuttaa päästötavoitteita sekä vertailla eri ratkaisujen ilmastovaikutuksia luotettavasti. 

Viimeistään nyt rakennusalan on aika kohdistaa katseensa kohti rakentamisen hiilijalanjälkeä. Uudisrakennushankkeeseen ryhtyvälle tulee 1.1.2026 velvoite laatia ilmastoselvitys, jossa raportoidaan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Tavoitteena on myös ohjata uusien rakennusten ilmastopäästöjä lainsäädännöllä vertaamalla ilmastoselvityksen hiilijalanjälkeä rakentamismääräyksissä asetettuihin raja-arvoihin. Käytännössä suuri osa tilaajista vaatii kuitenkin jo nyt rakentajilta toimia pienemmän hiilijalanjäljen hyväksi.

Rakentamisen hiilijalanjälki – missä olemme tällä hetkellä?

Rakentaminen vastaa noin puolta maapallon raaka-aineiden kulutuksesta, ja rakennusten sekä rakentamisen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin yksi kolmasosa. Jotta Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ja sitä seuraavaan hiilinegatiivisuuteen päästään, myös rakennetun ympäristön tulee ottaa päästövähennystoimet käyttöön. 

Näitä tavoitteita ollaan nyt vahvistamassa lainsäädännöllä. Ympäristöministeriön asetus rakennusten ilmastoselvityksestä on osa uutta rakentamislakia, jonka korjaussarja on eduskunnan käsiteltävänä syksyllä 2024. Eduskuntakäsittely sekä EU:n teknisen notifikaation palaute voivat vielä vaikuttaa asetuksen sisältöön. Ympäristöministeriö valmistelee ohjeistusta ilmastoselvitykseen sekä vähähiilisyyden arviointiin. Raja-arvoasetuksen valmistelu puolestaan on tarkoitus aloittaa syksyllä 2024, ja lähettää lausuntokierrokselle vuoden 2025 alkupuolella. 

Ilmastoselvitysasetuksen sisältämä vähähiilisyyden arviointimenetelmä perustuu kansainvälisiin standardeihin ja EU:n yhteiseen Level(s)-menetelmään. Vastaavaa vähähiilisen rakentamisen lainsäädäntöä tavoitellaan muissakin Pohjoismaissa, ja pyrkimyksenä on harmonisoida menetelmät. 

Rakentamisen ilmastovaikutukset ja uudistuva lainsäädäntö tekevät hiilijalanjäljestä ja sen laskemisesta välttämättömän osan rakentamista.

Käytännössä monen tilaajaorganisaation omat vastuullisuustavoitteet ovat kuitenkin jo nyt vaikuttaneet siihen, että rakentamisen ja koko elinkaaren hiilijalanjälki on yhä useamman rakentajan kiinnostuksen kohteena.

Mistä rakennuksen hiilijalanjälki koostuu?

Uudisrakentamisessa noin puolet rakennuksen elinkaaren hiilidioksidipäästöistä muodostuu rakennustuotteiden ja -materiaalien valmistusvaiheessa. Lopuista päästöistä suurin osa tulee elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta, lämmityksestä ja sähköstä. Tämän merkitys on toki suuresti riippuvainen tarkasteluajanjaksosta (standardit ohjaavat 50 vuoden tarkasteluelinkaareen) sekä energiantuotantotavasta. Päästöjä tuottavat myös rakennustuotteiden vaihdot sekä elinkaaren lopun toimenpiteet, kuten purkaminen ja jätteenkäsittely.

Valmistusvaiheen päästöistä valtaosa tulee massaltaan suurista rakennuksen osista, kuten rungon ja vaipan rakenteista. Materiaalien osalta voidaan todeta, että sementin ja teräksen osuus rakentamisen päästöistä on suuri ja niiden valmistuksen päästöt vastaavat merkittävästä osasta koko Suomen hiilidioksidipäästöjä. Pelkästään yksittäinen terästehdas tuottaa seitsemän prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Miten rakennuksen hiilijalanjälkeä voi pienentää?

Rakennuksen hiilijalanjälkeä alentavia keinoja on monen tasoisia. Ensimmäinen tapa on rakentaa vähemmän ja tarkoituksenmukaisemmin. Toinen tapa on valita vähäpäästöisempiä rakennusmateriaaleja sekä energiantuotantomuotoja tai tehostamalla rakennuksen energiatehokkuutta.  

Materiaalien päästöihin vaikuttavat myös valmistavan tehtaan käyttämän energian tuotantotapa, onko tehtaan käytössä oleva energia esimerkiksi ydinvoimaa vai hiilivoimaa. Lisäksi vaikuttaa itse materiaalin tuotantotapa, kuten onko terästuotannossa käytössä koksipelkistys tai vetypelkistys. Kuljetus tehtaalta työmaalle aiheuttaa myös päästöjä, joten valittavan toimittajan ympäristöselosteita tulee tarkastella myös kuljetusetäisyyden ja kuljetusmuodon näkökulmasta. Valitsemalla vastuullisia toimittajia ohjataan myös tuotekehitysresursseja vastaavasti ympäristöystävällisempien prosessien ja tuotteiden kehittämiseen. 

Energiankäytön ja -tuotannon päästöjä on optimoitu jo pitkään, joten niissä merkittävien hyötyjen saaminen on yhä hankalampaa. On siis syytä pureutua tarkemmin rakennusvaiheessa tehtäviin päätöksiin, joista voit lukea tarkemmin aikaisemmin julkaistusta blogistamme: Parhaat tavat vähentää rakentamisen päästöjä.

Simulaatio mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun

Eri skenaarioiden päästöjen vertailu Realaizerilla on helppoa. Sen avulla voidaan esimerkiksi vertailla uudisrakentamisen ja korjaushankkeen hiilijalanjälkeä. Uusien rakennusten hiilijalanjäljessä korostuu rakennusmateriaalien merkitys, kun taas korjattavien rakennusten vähähiilisyyteen pystyy parhaiten vaikuttamaan energiatehokkuutta parantamalla. 

Yhtä lailla eri runkoratkaisujen ja energiantuotantomuotojen vaikutusta koko rakennuksen elinkaaren päästöihin ja kustannuksiin on helppo tarkastella, kun simulaatio hoitaa kaiken laskennan.

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki osana Realaizeria

Tavoitteenamme on Realaizerin avulla helpottaa kokonaisvaltaisesti rakennushankkeen ohjausta ja kiinteistöjen arviointia sekä tarjota objektiivista ja luotettavaa tietoa näihin liittyvien päätösten tueksi. Siksi Realaizer ottaa huomioon myös rakentamisen sekä rakennuksen koko elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen – myös korjaushankkeissa. 

Koemme tärkeänä myös tietoisuuden lisäämisen rakennushankkeiden päätöksenteon seurauksista sekä ympäristön että muiden resurssien kannalta.

Tämän vuoksi hiilijalanjälki on tuotu toiseksi tulostiedoksi hinnan ohelle, jotta sitä voidaan käyttää päätöksenteon ajurina jo varhaisessa vaiheessa hankesuunnittelua tai hankekehitystä. Simuloidun rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä on nyt myös mahdollista tarkastella ilmastoselvityksen mukaisella tietosisällöllä. Simulaation tuoma hyöty on merkittävä: ilmastoselvityksen tuottaminen ei vaadi ylimääräistä työtä – tarvittava sisältö lasketaan automaattisesti. 

Realaizerin periaate mallintaa rakennus, sen rakentaminen sekä käytön ja ylläpidon tehtävät konstruktiivisen ja jatkuvasti tarkentuvan simulaation avulla on jo pitkään mahdollistanut suurtenkin suunnitelmamuutosten vaikutusten tarkastelun hankkeen budjetissa. Euromääräisen budjetin rinnalla on siis nyt päästöbudjetti, ja kustannusten ohjauksen lisäksi ohjataan rakentamisen ja elinkaaren päästöjä. 

Realaizerin hiilijalanjälkilaskennan myötä tulee selvemmäksi myös se, mistä CO2-päästöt rakentamisessa tulevat. Näin voidaan ohjata rakentamisen päätöksentekoa ympäristölle ystävällisempään suuntaan, ja toisaalta vietyä vastuuta rakennuttajilta eteenpäin tuotantoketjussa yhä toimittajille ja tuottajille saakka.

Miten rakennuksen simulaatio laskee hiilijalanjäljen?

Realaizerin elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta perustuu aina simuloituihin määriin niin materiaalien, työmaan kuin rakennuksen energian käytön osalta. Uudisrakentamisen elinkaaren hiilijalanjälki kuvaa koko rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä. Korjaamisen elinkaaren hiilijalanjälki kuvaa koko korjattavan rakennuksen hiilijalanjälkeä korjausajankohdasta eteenpäin. 

Laskenta ja tulosten jaottelu elinkaaren vaiheisiin perustuu Ympäristöministeriön viimeisimpään asetusluonnokseen rakennuksen ilmastoselvityksestä sekä EN 15978 ja EN 15804+A2 -standardeihin. Arviointijakson pituus (50 vuotta), elinkaaren hiilijalanjälkitulosten jako rakennukseen ja rakennuspaikkaan sekä tulosten jakajana käytetyt pinta-alat ovat ilmastoselvitysasetusluonnoksen mukaiset. 

Rakennustuotteen hiilijalanjälki lasketaan materiaalin määrän ja ominaispäästökertoimen tulona. Realaizer tuottaa rakennukselle kattavan rakennusosaluettelon, jonka perusteella voidaan mallintaa tarvittavat materiaalimäärät. Laskennassa tarvittavat päästökertoimet poimitaan kansallisesta rakentamisen päästötietokannasta sekä ympäristöselosteista. Realaizer mallintaa simuloituun kiinteistöön perustuen myös koko rakennustyömaan, jonka energiankäytön ja energiamuotokohtaisten päästökertoimien tulona saadaan huomioitua rakentamisvaiheen hiilijalanjälki. Käytön aikaisen energian käytön hiilijalanjälki lasketaan toiminnan, tilojen ja rakennuksen perusteella mallinnetun energiankulutuksen sekä sen yksikköpäästöjen perusteella. Elinkaaren lopun päästöt lasketaan mallinnettujen rakennusosien perusteella.  

Hiilijalanjäljen laskennan kytkeminen osaksi Realaizerin ekosysteemiä mahdollistaa tulevien lain vaatimusten lisäksi paljon enemmän, muun muassa hankkeen aktiivisen ohjauksen tilaajan ja sidosryhmien vastuullisuustavoitteet huomioiden.