Hiilijalanjäljen ohjaus jo hankkeen suunnitteluvaiheessa auttaa hillitsemään päästöjä
Saku Metsärinne | Tutustu kirjoittajaan
Kirjoittaja vastaa Haahtelan Realaizerin tuotekehityksestä ja on Haahtela-uransa aikana ollut kehittämässä Realaizerin ydintä, itse simulaatiota, sekä monia siihen liittyviä ohjelmakokonaisuuksia.
Kun puhutaan rakentamisen hiilijalanjäljestä, mieleen nousevat usein helposti lähinnä ekologiset materiaalivalinnat ja kuljetukset. Huomio kiinnittyy valintoihin, kuten rakennetaanko betonin sijaan puusta ja kuinka kaukaa teräsosat matkustavat työmaalle. Materiaalivalinnat vaikuttavat toki rakennuksen hiilijalanjälkeen ja sen tuottamiin päästöihin. Jotta rakentamisen hiilijalanjäljen ohjaus olisi aidosti mahdollista, on hiilidioksidipäästöt kuitenkin nostettava kustannusten rinnalle jo heti suunnitteluvaiheeseen.
Hiilijalanjälki huomioon heti suunnittelun alussa
Pahimmassa tapauksessa jo saman kohteen arkkitehtisuunnitelmissa voi olla yli 20 prosentin erot hiilijalanjäljessä neliötä kohti. Nämä erot päästöissä syntyvät jo ennen materiaalivalintoja, pelkästään massoittelun, arkkitehtuurin monimutkaisuuden ja erilaisen tilankäytön optimoinnin perusteella. Jos hiilipäästöjä ei huomioida hankkeen aikaisessa vaiheessa, on suunnitteluratkaisuista johtuvia mahdollisia ylimääräisiä päästöjä vaikea enää kuroa umpeen oikeanlaisilla materiaalivalinnoilla.
On myös hyvä huomioida, että suunnittelultaan, materiaaleiltaan tai energiaratkaisuiltaan vähäpäästöinen rakennus ei ole aidosti ekologinen, jos se ei täytä käyttäjän sille asettamia vaatimuksia. Hiilipäästöjen kannalta paras ratkaisuhan on periaatteessa olla rakentamatta lainkaan, ja kun uutta sitten päätetään rakentaa, on sen oltava tarpeen mukaista. Jos uudet tilat ovat kaikessa vähäpäästöisyydessäänkin vääränlaisia, eikä rakennus täytä käyttäjän vaatimuksia, ei sitä voi vihreydestään kehua.
Suunnittelultaan, materiaaleiltaan tai energiaratkaisuiltaan vähäpäästöinen rakennus ei ole aidosti ekologinen, jos se ei täytä käyttäjän sille asettamia vaatimuksia.
Kun tavoitteena on aidosti maapallon kannalta parempi rakentaminen, on otettava huomioon paitsi hiilidioksidipäästöt myös käyttäjän tilatarpeet. Nämä on lisäksi tasapainotettava käytössä olevan budjetin kanssa.
Tehtävä ei ole helppo. Kun uutta hanketta lähdetään suunnittelemaan, on käytössä ollut tyypillisesti hyvin vähän tietoa. Aiemmista projekteista hankittua informaatiota on ehkä yritetty soveltaa uudessa hankkeessa ja suunnitteluratkaisuja on täytynyt toteuttaa ilman, että selkeästi nähdään niiden kokonaisvaikutuksia hankkeen lopputulokseen, kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Kun päätöksentekijät joutuvat toimimaan sokkona, ei ole ihme, että budjetit ja hiilipäästöt helposti karkaavat tavoitteistaan.
Simulaatio avuksi hiilijalanjäljen ohjaukseen
Kehittämämme rakennuksen simulaatio, Realaizer tuo tarvittavat tiedot päätösten vaikutuksista jo hankkeen suunnittelun alkuvaiheeseen. Kustannusvaikutusten lisäksi ohjelma kertoo myös eri ratkaisujen vaikutuksen hankkeen hiilijalanjälkeen sekä rakentamisvaiheessa että koko kiinteistön elinkaaren ajalta.
Ohjelma simuloi suunnittelussa olevan rakennuksen vähäisilläkin tiedoilla aina rakennusosiin asti ja ottaa samalla huomioon myös työmaavaiheen tehtävät, tulevat korjaukset sekä elinkaaren aikaiset kustannukset ja päästöt. Tämä mahdollistaa erilaisten ratkaisujen vertailun suunnitteluvaiheessa hyvinkin nopealla aikataululla. On siis mahdollista simuloida esimerkiksi erilaisen massoittelun, tilaratkaisun tai vaikka sijainnin vaikutusta kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen jo ennen kuin sitovia päätöksiä on tehty. Tämän skenaariointivaiheen jälkeen voidaan edetä parhaaksi todetun suunnitelman kanssa.
Lue lisää aiheesta: Miksi simulaatio on paras ratkaisu hankekehitykseen?
Simulaation avulla voidaan helposti vertailla esimerkiksi sitä, kannattaisiko 600 oppilaan koulu ja 60 lapsen päiväkoti rakentaa toimimaan samoihin tiloihin kustannusten ja päästöjen säästämiseksi. Entä millainen vaikutus päästöihin tai kustannuksiin on, jos rakennuksen yhteyteen lisätään kaikkien kaupunkilaisten käyttöön sopiva kirjasto sen sijaan, että kirjasto päätettäisiin toteuttaa tulevaisuudessa omana hankkeena.
Realaizer mahdollistaa myös korjaushankkeiden suunnittelun ja sen avulla on myös mahdollista vertailla vanhan korjaamisen ja uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä ja kustannuksia.
Kun suunnittelusta edetään hankkeen toteuttamiseen ja työmaavaiheeseen, voidaan simulaation avulla asetettua päästötavoitetta käyttää hankintojen ja tuotannon ohjaukseen, mutta kuten ylempänä sanottu, suurimmat vaikutukset hiilipäästöihin saadaan, kun hiilijalanjälkeä ohjataan tavoitteellisesti jo suunnitteluvaiheessa.
Ympäristö vaatii merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi
Rakentaminen vastaa noin puolta maapallon raaka-aineiden kulutuksesta, ja rakennusten ja rakentamisen osuus esimerkiksi Suomen kasvihuonekaasupäästöistä taas on noin yksi kolmasosa. Jotta Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ja sitä seuraavaan hiilinegatiivisuuteen päästään, myös rakennetun ympäristön tulee ottaa päästövähennystoimet käyttöön.
Jotta tavoitteisiin päästään, on tartuttava toimeen. Hiilijalanjälki on nostettava yhdeksi tärkeäksi määrittäjäksi jo suunnitteluvaiheeseen. Yksityiskohtien parissa askartelu ei tuota tarpeeksi suuria vaikutuksia, isot linjat ratkaisevat. Hiilijalanjäljen ohjaus on otettava hankkeeseen mukaan jo suunnittelun alusta alkaen.
Haluatko tietää tarkemmin siitä, miten simulaation avulla voidaan ohjata rakentamisen hiilijalanjälkeä? Lue lisää rakentamisen hiilijalanjäljestä täältä.