Hankkeen tavoitteet ja ominaisuudet ratkaisevat oikean toteutusmuodon
Rakennushankkeen toteutusmuoto on yksi tärkeimmistä päätöksistä, jonka rakennuttaja tekee. Alkavaa rakennushanketta varten rakennuttaja valitsee rakennushankkeen ominaisuuksien ja tavoitteiden perusteella käyttäjän ja omistajan tarpeisiin parhaiten soveltuvan toteutusmuodon.
Toteutusmuoto on koko rakennushankkeen organisointitapa, joka määrittää rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatavan. Toteutusmuoto vastaakin kysymykseen siitä, kuka vastaa suunnittelusta, kuka hankintatoimesta ja rakentamisesta vai vastataanko näistä yhteisesti.
Suomessa käytössä olevat rakennushankkeen toteutusmuodot voidaan jakaa tilaajan ja urakoitsijan välisen vastuunjaon perusteella neljään päähaaraan:
- suunnittele ja rakenna -muodot (SR, ent. KVR)
- pääurakkamuodot
- projektinjohtomuodot
- allianssimuodot
Toteutusmuotojen vastuunjakoa laajempina hankemuotoina voidaan lisäksi pitää omana työnä tekemistä tai erilaisia ylläpidon ja rahoituksen sisältäviä laajempia palvelumuotoja, kuten elinkaari- ja PPP-malleja (Public Private Partnership).
Löydät käytetyimpien toteutusmuotojen tarkemmat kuvaukset Toteutusmuodon valinta –oppaastamme.
Miten rakennushankkeen ominaisuudet ja tavoitteet vaikuttavat toteutusmuodon valintaan?
Suomessa lukumääräisesti käytetyimpiä toteutusmuotoja ovat pääurakkamuodot, ja erityisesti jaettu urakka. Pääurakkamuodot soveltuvat kohtuullisen hyvin tavanomaisiin hankkeisiin, ne ovat kaikille osapuolille tuttuja, monen tilaaja- ja rakennuttajaorganisaation toiminta ja prosessit perustuvat niiden käyttöön ja rakennusteknisiä pääurakoita sekä taloteknisiä sivu-urakoita tarjoavia toimijoita löytyy laajalti. Voidaankin ajatella, että toteutusmuodoksi voidaan valita aina pääurakkamuoto, ellei jonkin toisen toteutusmuodon valintaan ole painavia syitä. Mutta mitkä ovat nämä syyt jonkin toisen toteutusmuodon valintaan?
Hankkeen ominaisuudet
Toteutusmuodon valintaan merkittävimmin vaikuttavat hankkeen ominaisuudet ovat hankkeessa toteutettava rakennustyyppi, hankkeen laajuus ja vallitseva markkinatilanne.
Rakennustyyppien kannalta SR-muodot (ja kokonaisurakka) soveltuvat parhaiten toteutusmuodoiksi rutiinikohteisiin, joiden vaatimukset ovat ennalta helposti määritettävissä ja käytetyt ratkaisut ovat yleisesti tiedossa. Yhteistoimintamuodot, kuten projektinjohtourakka ja allianssi soveltuvat parhaiten erikoiskohteisiin, jotka sisältävät paljon sellaisia käyttäjäkohtaisia vaatimuksia, joiden kattava määrittäminen ennen rakennussuunnittelua on vaikeaa.
Laajuudeltaan pieniin hankkeisiin soveltuvat pääurakkamuotojen lisäksi SR-muodot. Tosin kaikista pienimpien hankkeiden suunnittelutyön teettäminen usealla urakoitsijalla ei ole aina järkevää etenkään SR-laatukilpailussa. Yhteistoimintamuotojen organisoinnista ja rakennustyön osittamisesta saavutettava hyöty on merkittävin suurissa hankkeissa.
Markkinatilanteen laskusuhdanteessa urakoitsijoiden kiinnostus SR- ja kokonaisurakoihin kasvaa, koska muita töitä on vähemmän tarjolla. Yhteistoimintamuodoissa tarjoushalukkuus ja -taso saadaan noususuhdanteessa pysymään paremmalla tasolla muita muotoja laajemmalla kilpailuttamisella.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen ominaisuuksien vaikutusta toteutusmuodon valintaan ei voida käsitellä erillisenä tekijänä, vaan valinnassa tulee ottaa huomioon myös hankkeen tärkeimpien tavoitteiden toteutuminen. Eri toteutusmuodot tukevat tavoitteiden saavuttamista eri tavalla.
Tilaajan on priorisoitava hankkeen tavoitteet ja valittava toteutusmuoto, joka toteuttaa parhaiten tärkeimmät 2–3 tavoitetta.
Tilaaja asettaa rakennushankkeelle useita tavoitteita, jotka voidaan yleisesti ryhmitellä koskemaan aikaa, kustannuksia, laatua ja hallintoa. Kaikilla näillä tavoitteilla on taso ja varmuus. Esimerkiksi aikataulu voi olla kireä, jolloin tietty laatu- tai kustannustaso voi olla haastava saavuttaa. Samoin kustannuksilta voidaan vaatia alhaista tasoa tai pelkästään ehdotonta varmuutta varhaisessa vaiheessa sidotun tarjoushinnan toteutumisesta. Lopputulokselta saatetaan tavoitella yleisratkaisun tai vaihtoehtoisesti teknisen toteutuksen ja toteutussuunnittelun osalta korkeaa laatua, ja tilaajalla voi olla hankkeen hallinnollisia ominaisuuksia koskevia tavoitteita mm. hankkeen joustavuuteen ja ohjattavuuteen tai tilaajan omaan työmäärään ja hankkeen hallinnon raskauteen liittyen.
Erilaiset tavoitteet korostuvat eri toteutusmuodoissa eri tavalla. Ei siis ole olemassa sellaista toteutusmuotoa, joka soveltuisi parhaiten kaikkiin mahdollisiin tavoitteisiin, joita rakennushankkeelle voidaan asettaa. Siksi tilaajan on priorisoitava hankkeen tavoitteet ja valittava sellainen toteutusmuoto, joka toteuttaa parhaiten tärkeimmät 2–3 tavoitetta. Kannattaa myös muistaa, että jos kaikki tavoitteet ovat yhtä tärkeitä, ei mikään niistä ole todellisuudessa kovin tärkeä.
Simulaation avulla ohjaat hankkeesi maaliin – toteutusmuodosta riippumatta
Toteutusmuodot ovat rakennuttajan työmenetelmiä, joiden avulla muodostetaan hankkeen ominaisuuksiin ja tavoitteisiin parhaiten soveltuva organisaatio, prosessit, vastuunjaot, sopimusrakenteet sekä intressit. Realaizerin avulla voidaan puolestaan hankkeen jokaiselle vaiheelle asettaa mitattavat tavoitteet ja tehdä vaiheen aikana tilannearvio siitä, miten hanke etenee suhteessa tavoitteisiin. Valitsemastasi toteutusmuodosta riippuen voit erilaisin keinoin hyödyntää simulaatiomallia myös hankesuunnittelun jälkeisissä vaiheissa yhteistyössä hankkeen osapuolten kanssa. Näin yhteisten tavoitteiden viestiminen on aina täsmällistä ja selkeää.
Jos haluat lukea lisää eri toteutusmuodoista ja niiden vaikutuksesta rakennushankkeeseen, lataa kattava oppaamme toteutusmuodon valinnasta.
