Realaizerin tarina

1970-LUKU

Miten ennakoida rakennushankkeiden kustannuksia?

1970-luvun Suomessa rakennushankkeiden kustannukset karkasivat usein käsistä, sillä niitä oli vaikea ennakoida. Valtionhallinnon rakennushankkeiden kustannuksista vastannut professori Yrjänä Haahtela oivalsi, että tarvittiin uusi ajattelutapa, joka tuottaa rakennukselle realistisen tavoitehinnan. Valmiiden rakennushankkeiden hintojen tarkastelu ennusti huonosti tulevaa, vaikka kaikki sitä toivoivat. Rakennukset kun ovat yksilöitä. Ne rakennetaan aina uudelle paikalle ja juuri sillä hetkellä vallitsevien käytäntöjen mukaan. Kustannukset ovat vain seuraus siitä, mitä rakennetaan – ja miten. Haahtela unelmoi ratkaisusta kysymykseen: miten rakentaa tulevaan maailmaan, ei menneeseen?

1980-LUKU

Tavoitehinnasta rakennusalan standardi

Vuonna 1980 Yrjänä Haahtela ja rakentamistalouden professori Juhani Kiiras esittelivät Haahtelan tutkimustyön pohjalta luodun uuden ajattelu- ja laskentatavan, jolla rakennushankkeelle määriteltiin tavoitehinta. Vuonna 1991 Haahtela-yhtiöt julkaisi maailman ensimmäisen rakennusten tavoitehinnan laskentaan tarkoitetun tietokoneohjelman. Kustannustieto TAKU®:lla (Talonrakennuksen Kustannustieto) oli kunnianhimoinen tavoite: mallintaa rakennushanke jo ennen suunnittelun aloittamista.

1990-LUKU

Tuhansien muuttujien mallinnus haasteena

Tavoitehintamenettelystä muodostui rakennusalan standardi, mutta tutkimusmatka oli vasta alussa. Tietotekniikka oli vielä alkeellista, eikä tavoitehintaan vaikuttavia, tuhansia muuttujia saatu millään mallinnettua. Myös tavoitteellisen ajattelutavan toinen puoli, ohjaaminen tavoitteeseen, osoittautui vaikeaksi. Suunnitelmien ja tavoitteen vertailu kyllä onnistui, mutta suunnitteluratkaisut johtivat odottamattomiin seurauksiin, eikä niitä osattu ennakoida. Tarvittiin kokonaan uusi teoria rakennushankkeiden ohjaamiselle.

2000-LUKU

Oivallus, joka johti ajattelutavan muutokseen

Vuonna 1998 Haahtelan tutkimustiimin dosentti Ari Pennanen kysyi väitöskirjaansa aloittaessaan, voisiko rakennuksen tilantarpeen määrittää sen käyttäjän toiminnan perusteella? Olisiko mahdollista luoda malli, joka lähtee liikkeelle siitä, mitä rakennuksessa lopulta tehdään? Tämä oli jälleen yksi oivallus, joka johti valtavaan ajattelutavan muutokseen.

2010-LUKU

Unelmointia kaiken näkevästä simulaatiosta

Haahtela ja Pennanen visioivat suuntaviivat uudenlaiselle simulaatiolle, joka lähtisi loppukäyttäjille tuotetusta arvosta ja ottaisi huomioon rakennuksen elinkaarikustannukset ja ympäristökuorman jo ennen ensimmäistäkään luonnospiirrosta. Jatkuvasti päivittyvä simulaatio auttaisi ohjaamaan työtä ja vertaamaan hankkeen todellista etenemistä ja kustannuksia mallinnettuun ratkaisuun. Se mallintaisi jokaisen yksittäisen päätöksen vaikutuksen rakennuksen tulevaisuuteen. Simulaation avulla voisi kokeilla, erehtyä ja oppia, korjata ja lopulta onnistua vailla tosielämän taakkaa ja seuraamuksia. Suunta oli selvä, mutta rakentamisen lukemattomat muuttujat tekivät toteuttamisen liki mahdottomaksi.

2020-LUKU

Rakennuksen simulaatio auttaa näkemään päätösten seuraukset

Kymmenen vuoden tutkimuksen, oppimisen ja ohjelmistokehityksen jälkeen – ja 45 vuotta koko matkan alkamisesta – katseemme on lopullisesti kääntynyt menneestä tulevaan. Realaizer on maailman ensimmäinen älykäs ja oppiva simulaatio, joka katsoo uteliaasti kiinteistöomaisuuden ja rakennushankkeiden tulevaisuuteen. Mallin sisään on rakennettu yksinkertainen ajatus: päätösten seuraukset on alusta alkaen mallinnettava niin, että lopputulos on koko ajan näkyvissä, eikä sen anneta vain syntyä.

Rakentaminen on ollut haastavaa ammoisista ajoista asti. Suurten suunnitelmien tie valmiiksi rakennuksiksi on aina ollut pitkä ja kivinen. Ensimmäistä kuokkaa maahan lyötäessä ei kukaan ole osannut ennustaa, mitä rakennus lopulta maksaa, saati täyttääkö se koskaan sille asetetut vaatimukset. Vaikka tie kohti lopullista päämäärää on päättymätön, parempi ennakoitavuus on nyt käden ulottuvilla.